Potilaana

Tauti äityi kurkkukivun jälkeen kunnon räkätaudiksi ja vei lähes sänkypotilaaksi. Nyt alkaa vihdoin hellittää. Tänään aamuna oltiin Samulin kanssa tunnin kävelyllä, ehkä huomenna voi ajatella hölkkäävänsä muutaman kilometrin. Uskaltauduin jo metsäpoluillekin. Takareiden alaosa on aika kireä neljän päivän makoilun jälkeen, mutta muuten tuntuu ihan hyvältä. Ylämäkiäkin kapuaa metsässä nyt pitkästä aikaa ilman kipuja, mukavaa.

Rauhallista joulua!

24.12. Perinteinen jouluaaton pitkä nautiskelulenkki oli tänä vuonna kutistunut n. 10 kilometriin. Ennätys kuitenkin uudella takareisikonfiguraatiolla. Parasta oli, että juokseminen tuntui kivalta, oikeastaan ihan normaalilta. Nastakengät jalassa ei lievästä liukkaudestakaan ollut haittaa. Lenkin jälkeen autoon ja Perniöön joulupöydän ääreen. Kuten tavallista, minulla on jouluna nälkä kun ruuista kelpaavat lähinnä vain kinkku ja salaatit.

25.12. Hiihtoputkessa Paipissa isän ja Samulin kanssa. Vapaata 1:10. Oli mukavaa, luistokin kohtuullinen suksia mitenkään laittamatta. Samuli ja isä lykkivät perinteistä, ei voiteluongelmia heilläkään. Iltapäivällä ajo Espooseen Samulin vanhempien luokse. Tosi väsynyt olo koko päivän, hyvä että pysyi hereillä. Illalla kurkkuakin vähän kivistää, toivottavasti ei iske flunssa...

26.12. Stefanidagen. Hemmetinmoinen kurkkukipu herätti keskellä yötä. Ibusalin ottaminen vähän auttoi katkonaisten unien jatkamista. Aamulla ylös kahdeksan jälkeen, edelleen kurkku aivan tulessa. Ei muita flunssan oireita. Suunniteltu kävelylenkki ja punttisalitreeni vaihtuivat kuitenkin musiikin kuunteluun, blogin päivitykseen ja lautapeleihin. Olo vaihtelevan kurja. Toivottavasti ei ole pitkäaikainen tauti.

Joulutortunpaistossa

Aaton aatto, tortut uunissa ja kohtuuhyvin on pullatkin. Blogi tosin ollut päivittämättä reilun viikon. Osaksi kaiken (joulu)härdelöinnin takia, osaksi uuden hienon träningsdagbok:in. Oon tosi innoissani kun merkityt treenit näkyvät samantien erilaisina tilastoyhteenvetoina. Vielä kun saisi sellaisen apinasuodattimen niin kapistus olisi täydellinen...

Alla ote dagbokin viikkonäkymästä marraskuun alusta alkaen. Huomaa punaisen palkin ilmestyminen (hölkkää/juoksua) harmaan ja sinisen (kuntopyörä ja crosstrainer) lisäksi. Ruskea on punttitreeniä.

Eilen oltiin Samulin kanssa Liikuntamyllyssä Tuomaksen komennettavana. Uusia tuulia kuntoutukseen koordinaatiotreenien ja juoksuvauhdin kasvattamisen myötä. Sain palautetta juoksuasennosta. Takareisiä "suojellessa" lantio on valunut alas eikä ihme että etureisissä tuntuu. Nyt asento korjattiin normaaliksi (oikeaksi...) ja itse asiassa oikea asento kuormittaa takareisiäkin vähemmän. Yritettiin myös reippaampaa juoksua, mutta raja tulee hieman alle 5 min/km -vauhdissa vastaan. Takareittä kiristää liikaa ja liikkuvuutta on parannettava ennenkuin vauhtia voi nostaa lisää. Toiveissa kuitenkin rentoja kiihdyttelyjä jo tammikuun alussa. Leikattu takareisi oli aika väsynyt ja juutissa treenin jälkeen. Lähinnä polvitaipeen yläpuolelta eikä niinkään leikatulta istuinkyhmyn alueelta.

Samulikin sai ehkä parhaimman joululahjansa. Pyyhälsi reilun kilometrin ympäri Liikuntamyllyn juoksurataa viimeiset kymmenet metrit jopa 4:30 vauhtia. Loistavasti noin ensimmäiseksi juoksukerraksi leikkauksen jälkeen. Niin, ja treenistä huolimatta pystyttiin tänään aamulla kävelemään.

Kuntoutusohjelma

Kuntoutusohjelma, viikot 7-10 leikkauksesta:

Takareiden kuntouttavat liikkeet, 5 x viikossa:

Lantion nostot yhdellä jalalla
Pakaraliike kyljinmakuulla
Lähentäjäliike kyljinmakuulla
Polven koukistus seisten
Jalan nosto suorana ylös seisten
Jalan juoksupyöritykset ajatuksella
Liikkeissä 1.5 kg:n nilkkapainot, 3x20 tai sopivasti väsyen

Takareiden venyttely eri tavoin ja tavoitteellisesti!

Juoksuharjoittelu 2-3 krt viikossa

- Lämmittelyksi n. 10 x 40 m koordinaatioita
- Aerobisella vauhdilla progressiivisesti edeten
- 1. viikolla hölkkä/kävely 30 - 45 min
- 2. viikolla (jos ok) hölkkä 20 - 40 min
- 3. viikolla (jos ok) hölkkä 30 - 45 min

Vesijuoksu / Hiihto / Kuntopyörä, 'tarpeeksi/paljon'

- vesijuoksussa asento pystyssä, älä keskity etenemiseen
- matalassa vedessä vesijumppaa ja juoksupyöritystä
- tehoja vaihdellen, pääasiassa kuitenkin aerobisia harjoituksia
- hiihto normaalisti, perinteistä painottaen

Voimaharjoittelu 2 krt viikossa

- naruhyppely tai ergo lämmittelyksi
- varpaillenousu kahdella jalalla, koroke päkiän alla 4 x 20 x 20-40 kg
- syväkyykky 3 x 10 x 10 - 30 kg, 2 x 6 x 20 - 40 kg. Koroke kantapäiden alla, pysty asento!
- 1-jalan kyykky ilman painoa, sopiva syvyys (leikatulle jalalle minikyykkynä)
- + apuliikkeitä: kädet, keskivartalo

Lepoviikko

Eräs seurakaverini kyseli syksyllä että milloin pidän lepojakson ennen seuraavaa harjoituskautta. Vastaus oli, että turha pitää lepojaksoa jos on jo levännyt koko vuoden. Tämä tuli myös todistetuksi toisen seurakaverini toimesta. Ei kulkenut kesällä vaikka oli nostattanut kuntoa lepäämällä monta kuukautta ;)

Vietän kaikesta huolimatta lepoviikkoa, muuten ei kunto kestä kuntoutusta. On perjantai ja alkaa olla vaikeaa pitää lepopäivää. Se lienee hyvä merkki siitä että viime viikoista on toivuttu. Jalkoja kivistää hölkkäämisen jäljiltä nyt uusista kohdista. Adaptoitumista uuteen liikkeeseen vajaan kahden kuukauden tauon jälkeen.

Hölkkääminen sujuu kerta kerralta paremmin, hienoa huomata vaikkei vauhti todellakaan päätä huimaa, maksimi on 6 min/km. Vähän oudolta tuntuu, mikä johtuu tauosta ja leikkauksesta, mutta osaksi myös runsaasta pyöräilystä ja crosstrainerhärdelöinnistä. Olen onneksi pitänyt koko ajan poljinnopeuden frekvenssin välillä 90-130 kierrosta minuutissa, se on arvokasta juoksemista ajatellen. Hidas junnaaminen ei sovi ainakaan minulle, sykekin tuntuu nousevan paremmin nopealla frekvenssillä.

Viikonloppuna max 3 tuntia liikuntaa, niin eiköhän palautuminen ole riittävää parin seuraavan viikon tiiviille kuntoutukselle.

Lepoviikon puuhastelua:

Maanantaina: lepopäivä
Tiistai: spinningiä 75 min, josta VK-alueella ~50 min
Keskiviikko: aamulla crosstraineria 25 min + voimatreeni salilla 1:00, illalla 35 min hölkkää.
Torstai: crosstraineria 25 min, hölkkää juoksumatolla 20 min ja takareisijumppa 30 min.
Perjantai: lepopäivä

14 h ja ensimmäiset juoksuaskeleet

7.12. Tuomaksen luona Koskella saamassa päivitystä kuntoutusohjelmaan. Vajaa tunti jumppaliikkeitä. Uusia asioita: kyykkyjä lisäpainoilla, juoksukoordinaatioita, tasahyppyjä ja lupa HÖLKKÄASKELEISIIN!!! Vesijuoksemaan voi mennä varovasti. Sen rasitus kohdistuu leikatulle alueelle ja on syytä vähän kuulostella miltä tuntuu. No, vesijuoksu ei todellakaan ole suosikkilajini, joten mielelläni pysyn vaikka erossa koko vesielementistä ja otan kunnon hiet kuntopyörällä.

8.12. Aamulla spinningissä Samulin ja Vesan kanssa. Tunti tiukkaa pyöräilyintervallitreeniä. Keskisyke 163, max 182. Hengästyi, tuli hiki ja oli mukavaa. Illalla tunti pyöräilyä kotona ja päälle 20 min takareisijumppaa. Rasittunut olo ...ja nälkä.

9.12. Aamulla 10 min juoksukoordinaatioliikkeitä kävelyvauhdilla ja sen jälkeen 40 min HÖLKKÄä ja kävelyä vuoronperään. Muutama ensimmäinen hölkkäminuutti tuntui hurjan jäykältä liiallisen varomisen takia, mutta parani loppua kohti. Muuten ihan hyvä olo, jalat tuntuivat toimivan edes jotenkuten. Lenkin jälkeen kamojen vaihto ja punttisalille. 20 min crosstraineria, 1:15 voimatreeni jossa kyykkyjä ja pohjeliikkeitä max 20 kg:n tangolla. Yhden jalan kyykyt edelleen ilman painoa. Vähän käsiä, vatsaa ja selkää. 10 min loppuverkka kuntopyörällä ja viikon saldo on täynnä. Yhteensä 14 tuntia 5 minuuttia. Ensi viikolla levätään.

Illalla Samulin kanssa katsomassa lentopalloa, Suomen Cupin loppuottelua PiiVolley - Sampo. Jos itse olisin aktiiviaikoinani tiennyt miten paljon kommentteja tulee erätauolla naisten vessassa, niin olisin ilman muuta sännännyt sinne enkä kuunnellut valmentajan saarnoja pukuhuoneessa. Toisaalta, voitetaankohan pelejä kuitenkin enemmän laadulla kuin määrällä...

Paluu arkeen

3.12. Crosstraineria aamulla 1:20. Tunnin kohdalla hyytyi, kunnon ohella taisi energiatkin loppua. Sen jälkeen officeen tietokoneen ääreen, paluu töihin alkoi nollamotivaatiolla. Illalla kotona 30 min kuntopyörää ja päälle jumppa. Päivän saldo 2:30 liikuntaa ja älytön nälkä. Jaloissa alkaa tuntua ihan hyvältä.

4.12. Leikkauksesta 6 viikkoa. Leikatun jalan saa nyt nostettua suorana eteen keittiön pöydän päälle. Liikkuvuutta on ainakin tullut hyvin lisää, kenkätelineen ja tuolin kautta tähän on tultu. Illalla spinningissä. Uphill-tunti 75 minuuttia, josta n. 40 min yhtäjaksoisesti VK-alueella. Hyvä treeni. Ei Nightwishia, mutta muuta hyvää musiikkia. Kotona kalaa ja perunamuusia, 3 kulhollista muroja, pari leivänpalaa ja vähän suklaata. Näiden jälkeen hampaita pesemään jotta saisi jotenkin lopetettua syömisen. Jatkuva nälkä edelleen.

5.12. Työnteko ei ainakaan vielä pahasti häiritse kuntoutusta. Aamulla 40 min crosstraineria ja 50 min voimatreeniä, mm. 360 kyykkyliikettä. Kahden jalan syväkyykky onnistuu jo, 7.5 kg:n tangolla. Yhdellä jalalla normaalisti terveelle puolelle, leikatulle jalalle 'minikyykkyä'. Käsiliikkeitä ja pohkeita. Pettymys on jos ei huomenna tunnu missään... Turha kai mainitakaan että on jatkuva nälkä. Painosta tippunut kilo kaikesta tankkaamisesta huolimatta. Illalla 1:10 kuntopyörää kevyehkösti kotona. Hiki tuli ja hyvä (rasittunut) olo.

6.12. Itsenäisyyspäivä. Jaloissa ja käsissä tuntuu vähän eilinen punttistreeni - onneksi. Aamulla 15 min kuntopyörää ja 45 min jumppaliikkeitä. Illalla odottaa tunnin spinning. Mari soitti Ylläkseltä. Mahtavat hiihtokelit mutta tyttö kuulemma väsähti eilisiltaiselle hiihtolenkille. Annoin hyvät ohjeet palautumiseen: Pirkka suklaahippukakkua ja Dajm-suklaata, Samulin päiväkänni-lisäohjeella höystettynä. Unohdin mainita etten kuitenkaan ota vastuuta Marin menestymisestä huomisissa leirikisoissa...

Pakkolepoa

29.11. Tunti kuntopyörää aamulla. Luennolla 3 tuntia ja sen päälle punttisalille. Crosstraineria ja jumppa. Selkä on parempi, mutta jotenkin kipu tuntuu siirtyvän leikatun jalan pakaraan ja lonkan koukistajiin. Saas nähdä miltä tuntuu aamulla.

30.11. Heräilin yöllä särkyyn ja lopulta nousin kuuden jälkeen kun ei saa nukutuksi. Omituista kipua joka tuntuu pakarassa, lonkan koukistajassa, istuinkyhmyssä, missä lie ja säteilee joka suuntaan. Kävelykin on taas hankalaa, samoin istuminen. Löysin kaapista Ketomexia ja otin pari niitä särkyyn. Lepopäivä ja peukut pystyssä jotta olisi ohimenevä pieni oire eikä sen kummempaa. Huolestunut olen kyllä.

1.12. Jalka sen verran parempi, että varovaisin toivein kuntopyörän satulaan. Ei satu, oikeastaan tuntuu hyvältä saada vähän liikettä jalkaan. Tunti Nightwishiä. Sen jälkeen pikavauhtia Sipooseen SV:n naisten leirille jossa sain katsella muiden juoksemista. Iltapäivällä lyhyt n. 40 min kuntopiiri, kotiin ja samaa vauhtia Eijan ja Arin hääjuhliin. Kivaa oli.

2.12. Jalka melkein parantunut. Mikä helpotus! Aamulla syksyn kuntopyöräilyennätys: 1.5 tuntia. Illalla salilla 30 min crosstraineria + kuntopyörää sekä jumppa. Yhteensä 1:30.

Viikon alku

26.11. Aamulla 1.5 tunnin kävelylenkki kivassa säässä. Sujuu taas paremmin kuin ennen, joten kuntoutuksen suunta lienee oikea. Illalla punttisalilla Samulin kanssa. Crosstraineria 15 min, päälle Tuomaksen jumppa 60 min. Ei ainakaan vielä ala tuntua liian kevyeltä.

27.11. Aamulla piti mennä punttikselle, mutta jätin väliin. Väsyttää kaikin tavoin, toivottavasti ei flunssa ole iskemässä. Illalla Töölögymin spinningiin Vesan kanssa. 75 minuuttia teemalla 'uphill'. Verryttelyt ja n. 50 min VK-alueella. Mukava tunti vaikka musiikin suhteen olisi ollut toivomisen varaa. Jaksoi aika hyvin väsymyksestä huolimatta. Kotona taas vähän kipeä olo. Jumissa olevat hartiat eivät ainakaan paranna tilannetta.

28.11. Heräsin kuudelta. Hartioita kivistää, paha olo, eikä voi nukkua. Töistä oli onneksi muistettu sairaslomalaista niin edes jotain tekemistä aamun tunneiksi... Olo kohenikin työhommia tehdessä, mistähän se kertoo... Päivällä punttisalille: 40 min crosstraineria ja 50 min voimatreeniä.

Illalla niksahti selkä mattoja tampatessa. Sekin vielä. Asian positiivinen puoli on se, että kun sattuu toispuoleisesti alaselkään ei jaksa välittää jumittavista hartioista.

Kuntoutusohjeita

23.11. Tasan kuukausi leikkauksesta. Samulin kanssa matka Koskelle Tuomaksen luo saamaan kuntoutusohjeita. Kuntopyöräilyä + erilaisia lihaskuntoharjoituksia keskustelujen lomassa yhteensä n. 60 min. Mahdollisuudet ensimmäisiin hölkkäaskeleisiin jo 3 viikon päästä jos tilanne sallii. Sitä ennen päivittäin n. tunnin lihaskuntotreeni jaloille ja keskivartalolle jos ei jalka laita hanttiin. Kuntopyöräily ja crosstrainer jatkuu, vesijuoksua voi aloitella varovasti - inhokkilajini. Takapuolen haavakipu hellittänyt jo vähän, johtui todennäköisesti hiertymisestä satulaan kuten ajattelinkin.

24.11. Vatsalihakset ja lonkan koukistajat kipeinä eilisestä kuten arvata saattoi. Hämmästyttävää miten raskaita aika mitättömän näköiset liikkeet ovat kun ne tekee huolella ja ajatuksella. Aamulla spinning 55 min, iltapäivällä Tuomaksen jumppa 60 min, illalla Eijan karonkan viettoa ja nestetasapainosta huolehtimista (n. 2 litraa ravintolan kallista mutta niin hyvää jäävettä...). Vähän astmaongelmaa muutaman sisällä sauhuttelijan takia, lienee jopa laitonta nykyään? Kotona puolen yön jälkeen.

25.11. Nukuin huonosti ja väsyttää. Kurkkukin vähän kipeä ja edelleen astmaongelmaa. Aamulla 60 min kuntopyörää kevyehkösti. Päiväunet. Kävely kauppaan, happihyppely sateessa vähän piristi. Illalla 60 min jumppa. Huomenna on otettava kevyesti.

Haavakipua

21.11. Punttisalilla 70 min crosstraineria, väliin hiihtoliikettä käsillä varpaiden puutumisen takia. Kyselin vieruskaverilta, hänellä sama ongelma joten varpaiden puutuminen ei todennäköisesti johdu pelkästään minun "crosstrainertekniikastani".

Maijalta, seurakaverilta, tuli sähköpostiviesti. Hän on liikunnan suhteen vähän samanlaisessa tilanteessa kuin minä ja kaipailee kovan treenin aiheuttamia endorfiinejä. Tuttu tunne ja tosi kiva kuulla miten hänen harjoittelunsa edistyy! Tässä tilassa on aina mukava kuulla muiden kokemuksia, oli kuntoutuksen syy mikä tahansa.

22.11. Aamulla kotona 45 min ja illalla 40 min kuntopyörää. Haava-alue takamuksessa on nyt aika kipeä, kosketusarka. Kiinnitetyssä jänteessä en usko olevan kuitenkaan vikaa. Haava varmaankin vain hiertyy kuntopyörän satulaan vaikka yritänkin polkea aika paljon seisten. No, katsotaan mikä tilanne on aamulla. Huomenna ollaan onneksi menossa Samulin kanssa Tuomaksen luo Koskelle saamaan kuntoutusohjeita, joten tämäkin vaiva tulee puhutuksi jos sitä ylipäänsä vielä aamulla on.

Mutta jotain hyvääkin tuosta kuntopyöräilystä: olen löytänyt Nightwishin uudelta levyltä suosikkini: Marco Hietalan The Islander. Suosittelen kuunneltavaksi.

Väsymystä

19.11. Aamulla tunti kuntopyöräilyä nyt Nightwishin uusinta kuunnellen. Äkkiseltään sanottuna pidin enemmän Tarja Turusesta kuin uudesta laulajasta. Mutta ehkä nyt bändin pojat pääsevät solistin takaa paremmin esiin, en tiedä. Pitää pyöräillä enemmän jotta saa paremman käsityksen Anetesta ja yhtyeen uudesta tulemisesta... Illalla oli tarkoitus lähteä punttisalille, mutta hyydyin päivällä aivan täysin shoppaillessa (lue: käytiin yhdessä liikkeessä ostamassa matto ja toisessa liikkeessä ostamatta mitään). Punttisali vaihtui tunnin uniin alkuillasta.

20.11. Edelleen aika väsynyt. Aamulla kuitenkin punttisalille. Crosstraineria 20 min jonka jälkeen vajaan tunnin voimatreeniä, käsiä, vatsaa, selkää, puolikyykkyä parin kilon tangolla ja paljon pohjeliikkeitä. Piristyin vähän treenatessa. Illalla 45 min kuntopyörää, kevyehkösti. En osaa vieläkään muodostaa mielipidettäni Nightwishin uudesta kokoonpanosta joten eiköhän taas huomenna ole poljettava.

Lääkärikontrolli

16.11. Tylsyydenvähennystreeni (ks alla) punttisalilla jonka jälkeen lounaspalaveri Laurin kanssa. On se kurjaa kun työkaveri ei suostu säälimään ja voivottelemaan tätä tilannettani vaan laukoo totuuksia ja järkeviä mielipiteitä... Iltapäivällä Tulikouran vastaanotolle kontrolliin. Jalka on parantunut ihan suunnitelmien mukaan mikä on hyvä juttu. Nyt vesijuoksua, venyttelyä ja lisää kuntopyöräilyä + crosstraineria. Mutta... juoksua vasta 3 kk leikkauksesta mikä tarkoittaa tammikuun 23. päivää vuonna 2008. Juokseminen sitä aiemmin on riskinottoa. Masennus, kuvittelin hölkkääväni vielä tämän vuoden puolella. Toivottavasti Tuomas - fysioterapeuttini - on vähän optimistisemmalla kannalla.

17.11. Eilen määrätyn pitkän juoksuloman takia kaikki on tänään per..estä. Punttisalilla 25 min crosstraineria ja n. 45 min voimatreeni. Myös takareidelle liikkeitä hyvin pienillä painoilla. Tuntui eniten alaselässä, lihakset ovat kesän takareisiongelmien myötä surkastuneet. Samuli oli mukana salilla, näytti selviytyvän ihan hyvin keppien ja kipsinsä kanssa.

Illalla tunti kävelyä. Viimeinen niitti kiukkupäivään klo 20:15 pesutuvassa: joku on mankeloinut litimärkää pyykkiä ja mankelin liina läpimärkä. Laita siihen nyt omia lakanoita. Kyllä elämä on kurjaa!!!

18.11. Samulin kanssa punttisalilla. Tunti crosstraineria ja päälle vähän takareisiliikkeitä. Ruokaa ja tunnin päiväunet. Ihan puhki. Illalla tunti kävelyä. Se sujuu jo niin hyvin että tuntuu oudolta ettei voi juosta ennen tammikuun loppupuolta. Jos määrittelee että juoksu on vauhtia alle 5.5 min/km ja kaikki hitaampi hölkkää niin voiskohan sitten edes hölkätä?

Kärsimättömyyttä?

13.11. Karilta sähköpostiviesti. Päiväkirjamerkinnöistä alkaa kuulemma vähän paistaa kärsimättömyys ja turhautuneisuus lävitse. En oikeastaan ole sitä huomannut, mutta tarkemmin ajatellen näin taitaa olla. Nyt sitten huippuvarovaiseksi: lepopäivä tänään, takareisi on sen varmaan ansainnut.

14.11. Aamulla punttisalilla: 25 min crosstrainer, 40 min voimatreeni. Yläkroppa ja pohkeet + 180 puolikyykkyä n. 5 kg:n tangolla. Tiedän jo nyt että huomenna tuntuu. Illalla tunnin kävely. Se on parantunut huomattavasti, ei pahasti enää jäkitä mistään ja vauhti on suurinpiirtein normaalia. Olisi voinut kävellä enemmänkin. Mukavaa!

15.11. Tunti kuntopyöräilyä, n. puolet seisten. Vaihtelevasti vastusta. Ei kuivaa kohtaa paidassa, oli varmaan ihan tehokasta. Eilinen salitreeni tuntuu vähän joka puolella, erityisesti pohkeissa. Samuli pääsi tikeistä tänään. Haava on parantunut hyvin. Vielä reilu viikko hänellä kipsi jalassa. Taidetaan me parantua pikku hiljaa. Lintsasin luennoilta, en halua istumaan niin pitkäksi aikaa. Sen sijaan keksin minne haluan tammikuussa: Otepäähän Viroon hiihtämään ja kuntoutumaan.

Tylsyydenvähennystreeni

Tarkoittaa:
20 min crosstraineria
3 x 30 vatsaa, 3 x 30 selkää
10 min crosstraineria
3 x 30 vatsaa (vino), 3 x 30 selkää (vino)
10 min crosstraineria
3 x 30 'hiihtoliike' ylätaljalla, 3 x 20 kylkiliike molemmat puolet
20 min crosstraineria

Kyllä ihminen on yksinkertainen. Tällä tavalla ei oikeastaan edes huomannut sotkeneensa tunnin tuota kummallista vimpainta. Koko treeni n 1.5 tuntia. Saa kokeilla!

Viikonloppu

Lauantaina punttiksella 25 min crosstraineria ja 40 min punttitreeniä: ylävartalo + pohkeet ja n. 200 puolikyykkyä pelkällä kepillä pitääkseni jalatkin edes jotenkin hereillä. Iltapäivällä seuran suunnistusseminaarissa jossa tietysti juttua talven yhteistreeneistä. Kaikkea kivaa olisi jo tarjolla, muttei pääse mukaan. Alkaa todellakin mieli tehdä juoksemaan. Illalla 15 min venyttelyä.

Sunnuntaina 60 min kuntopyöräilyä kotona Nightwishin tahdissa, puolet seisten. Päälle vähän vatsoja, selkää ja jalkajumppaa lattialla maaten. Isänpäivän viettoa Samulin vanhempien luona. Kiva käydä välillä jossakin, kolme viikkoa möllöttänyt kotona tai punttisalilla. Venyttelyä illalla.

Samulilla on kuumetta, toivottavasti ei tartu ja toivottavasti myös on vain flunssaa eikä esim. tulehtunut leikkaushaava. Kipsin alle kun ei pääse kurkistamaan.

Liikaa istumista

Liikuntaa: eilen kuntosalilla 30 min crosstraineria ja 45 min kestovoimaa pääasiassa käsille ja keskivartalolle. Tänään 70 min crosstraineria. Aivot alkavat tottua tylsyyteen ja jalat laitteen outoon ellipsiliikerataan...

Eilen istuin tilastotieteen luennolla 2 x 65 minuuttia ja päälle tein kotona laskareita pari tuntia. Edellispäivien junamatkojen ja muiden istumisten kanssa tämä on nyt molemmille jaloille selvästi liikaa. Leikatussa kipeytyy haava-alue ja toisen jalan pakaraan on ilmaantunut ajoittainen pistävä kipu. Nyt on noudatettava ohjeita olla istumatta pitkään kun sairaslomalla sitä ei ole mikään pakko tehdä.

Kuntopyöräilyä

Tänään se onnistui. 50 min kuntopyörää kevyehkösti. Ei vaikeuksia lukuunottamatta pientä kivistystä leikkaushaavan kohdalla pakaran alaosassa. Vaaratonta ja häviää kun välillä polkee seisaaltaan. Jalka taipui nyt ihan hyvin. Ei muuta liikuntaa, tultiin Turusta kotiin Samulin kanssa aamupäivällä. Räntäsadetta.

Olen venytellyt hyvin varovasti parina päivänä. Ei kipua, mutta takareiden alaosa on kyllä todella kireä ja kävely vain pahentaa asiaa. Pitää yrittää venytellä useamman kerran päivässä ja kohdistaa tuolle alueelle ettei tule vaivaa siitä.

Crosstraining jatkuu

Tänään salilla tunti crosstrainerilla ja päälle 4 käsiliikettä 3x20 ja 6x30 'minikyykkyä' voimatangolla + vatsoja. Löysin crosstrainerista intervalli-ohjelman jossa vastus kasvaa ja kevenee reilun minuutin välein. Tuntui että aika kului intervalleja ja laitteen toimintaa seuratessa nopeammin kuin 'manuaalivaihteistoa' käyttäen. Myönnettäköön kuitenkin, että viimeiset 20 minuuttia sorruin myös lukemaan Fitness-lehteä. Alkaa tuntua vähän helpommalta tuolla vimpaimella sotkeminen. Todella luonnoton tapa liikkua, mutta tällä hetkellä parempi kuin ei mitään.

Iltapäivällä matkustus junalla Turkuun. Samulin leikkaus on tänään ja menen katsomaan jos mies päästetään vielä kotiinkin illalla. Tullaan junalla jos kunto on sen mukainen. Toivottavasti leikkaus sujuu hyvin!

Leikkauskertomus

NFL30 REVISIO ET REFIXATIO ORIGONIS ST BC SIN.
Toimenpide: Tulikoura - sh
Anestesia: ks. erillinen kertomus

Vasempaan pakaraan horisontaaliavaus istuinkyhmyn kohdalle. Iso pakaralihas säikeitten suunnassa. Pakaralihaksen alaiset kiinnikkeet irroitellaan. Paljastetaan istuinkyhmyn seutu. Istuinkyhmyn päällä oleva kalvo aukaistaan ja törmätään alueeseen jossa on odotettua suurempi avulsiovamma kiinnityskohdassa. Huono kudos poistetaan, luun pinta verestetään. Yksi ankkuri istuinkyhmyn kärkeen ja yksi tuuman verran yläpuolelle: Fastac 2.8 jossa on 2-Fibervaijer. Tällä kiinnitetään origo-jänne takaisin anatomiselle kiinnitysalueelleen ja yksi vahvistava ommel lisäksi mediaalisen kudoksen kautta. Huuhdellaan ja lihas aproksimoidaan Vicrylillä. Subkutaanikerros Vicrylillä ja ihoon monofiiliknopit.

Jatkohoito: Rauhallinen liikkuminen. Saa varata, vältettävä nopeita liikkeitä, voimakkaita venytyksiä ja kuormituksia takareiden alueelle. Syytä välttää myös syvää istumista aluksi.

Dg: Status post avulsionem partialis origonis ST BC sin. T93.5, X58

I. Tulikoura
tka

Kuntopyöräyritystä

Pyörittelin eilen illalla kotona kuntopyörällä kevyellä vastuksella muutaman minuutin eikä jalkaa oikeastaan enää kiristänyt. Siitä innostuneena suunnittelin polkevani 15-20 minuuttia tänään 'ihan oikeasti'. Aamiaisen jälkeen tunnin kävelylenkille, sitten kevyempää päälle ja kuntopyörän selkään. Mikä pettymys! Polkeminen ei onnistu ollenkaan, kiristää ihan pirusti! En tiedä miksi, ehkä seurausta kävelylenkistä, muuta selitystä en keksi. No, seisten sotkeminen onnistuu hyvin joten 'kevyttä ylämäkeä' sitten 2 x 15 minuuttia ja väliin vatsaa ja selkää. Lopputulos ihan hyvä hiki ja mieli. Illalla tikit pois, haava on parantunut oikein hyvin. Leikkauksesta 13 vuorokautta, 1. etappi suoritettu.

Varovaisia tulevaisuusajatuksia

Jali (veljeni), Johanna ja lapset Amanda (2) ja Alice (0) kävivät tänään aamupäivällä. Piristävää. Nyt olen etsinyt kuumeisesti Vesan muutamia vuosia sitten tekemää treeniohjelman runkoani ensi talvea varten. Ei sitä tunnu löytyvän mistään. Pitäisi kysyä viitsisikö hän tehdä uutta jos se nyt todellakin on kadonnut. Hyvä kunto ja vammojen välttely tulee olemaan ensi talven päätavoite. Jospa ensi kesänä voisi juosta pitkästä aikaa kahdella jalalla.

Illalla mennään Samulin kanssa punttikselle. Hän menee nilkkaleikkaukseen ensi tiistaina, joten kohta olemme molemmat toipilaita. Minun pitäisi siihen mennessä pystyä jollakin tavoin istumaan jotta voisin ajaa autoa. Tällä hetkellä istuminen on edelleen terveen jalan varassa, toinen jalka roikkuu yli tuolin tai sitten asento on aika vino. Kovilla tuoleilla tarvitaan tyynyä avuksi.

31.10. Crosstrainingia

Joka päivä punttista n. 1-1.5 tuntia sunnuntain jälkeen. Tänään uusi edistysaskel - 15 minuuttia crosstrainer-laitteella. Tuntuu olevan jalalle helpompaa kuin kävely. On myös turvallista, jalat tekevät tiettyä liikerataa jota ei voi vahingossa ylittää. Kuntopyörällä ajoon leikatun jalan liikerata ei vielä riitä moneen päivään. Kädet ovat saaneet kunnon annoksen treeniä tällä viikolla, viimeksi ne ovat olleet töissä kai joskus keväällä hiihtäessä. Pienillä painoilla pitkiä sarjoja, se on resepti. Olen käynyt myös kävelemässä lähes joka päivä n. tunnin sellaista vauhtia kun ontumatta pystyn. Matka pitenee koko ajan, mutta ei kävely vielä normaalia ole. Tuntuu kuitenkin että paranemisprosessi nopeutuu kun on liikkeessä.

28.10. Ekaa kertaa punttisalilla!

Leikkauksesta nyt 5 vuorokautta. Tänään lähdettiin Samulin kanssa punttisalille. Aivan mahtavaa päästä pois kotoa ja päästä 'treenaamaan' vähän lattiajumppaa monipuolisemmin. Varovainen pitää olla, takareiteen ei saa tulla mitään rasitusta. Runsas hikoilu ei myöskään ole suotavaa ennenkuin tikit on poistettu.

Ylävartalotreeni käsipainoilla onnistuu mainiosti seisten. Teen myös n. 150 'minikyykkyä' pelkällä kepillä pitäen huolen siitä että rasitus kohdistuu pelkästään reisiin eikä takareiteen tule venytystä tai kuormaa. Korotus kantapäiden alla helpottaa hommaa. Paljon varpaillenousuja heikon vasemman pohkeeni takia. Reilun tunnin treeni ja tuntuu lihaksissa. Etureidet tulevat taatusti kivistämään jo tästä. Sitä se vajaan viikonkin liikkumattomuus teettää. Hienointa kuitenkin päästä käymään jossain!

25.-27.10., kotona toipumassa

Tylsää, ei ole niin kipeä että viitsisi nukkua, mutta tarpeeksi kipeä ettei jaksa ryhtyä mihinkään. Ja hidas. Vähän lattiajumppaa - vatsaa, selkää ja jalannostoja sivulle. Muutamia n. 1-2 km "kävelylenkkejä". Leikatun jalan takareisi menee hapoille aika pienestä. Sama vaivaa terveen jalan etureittä. Ajantappamista. Näinä päivinä olisi tyytyväinen jos romaanien luku, TV:n katselu tai nettisurffailu kiinnostaisi, vaan kun ei kiinnosta.

Samuli keksii että saisin ajanvietettä kirjoittamalla blogia. Se voisi joskus hyödyttääkin jotakuta vastaavassa tilassa olevaa. Tiedän sen itsekin. Akillesjänteeni katkesi 2.9.2005 ja silloin seurasin tiiviisti Olli Toivolan nettipäiväkirjaa jossa hän kertoi omasta toipumisestaan akillesjännevammasta. Oli kiva katsoa missä vaiheessa mikäkin onnistuu. Niinpä päiväkirjaa kirjoittamaan, ensimmäistä kertaa elämässä.

Sairaalapäivä

Heräilin koko yön n. puolen tunnin välein. Jalkaa vähän jomottaa ja selällään makaaminen puuduttaa. Aamulla taas oksettava olo ja lisää pahoinvointilääkettä. Sen jälkeen maistuu aamiainen. Ihmeen vähän nälättää vaikka eilinen päivä ilman ruokaa.

Puolen päivän aikaan alkaa tuntua että pitäisi päästä vessaan. Hoitaja tulee auttamaan. Jalkaa ei parane tuoda yhtään eteenpäin, pienikin liike eteen sattuu. Sen sijaan polvesta se taipuu melkein normaalisti, sukan saa jalkaan kun taivuttaa jalan taakse. Vessassa istuminen on mielenkiintoista - kun ei voi istua. Leikattu jalka taakse ja könötystä terveen jalan ja pakaran varassa. Ensimmäisellä kerralla ei oikein onnistu, mutta nopeasti siihen tottuu. Toinen kerta jo toden sanoo...

Mikä parasta, kyynärsauvoja ei tarvitse käyttää ellei ole pakko. Pystyn kävelemään omin jaloin, n. 30-sentin askelein. Hidasta, mutta eteenpäin kuitenkin. Käyn kävelemässä sairaalan käytävää edestakaisin. Sen jälkeen takaisin petiin kun vielä pitää tiputtaa antibioottia suoneen. Fysioterapeutti käy neuvomassa sängyssä nousemista, erilaisia makuuasentoja ja miten voi hiljalleen aloittaa istumaan totuttelun vähän myöhemmin.

Päivä kuluu hyvin. Kolmen aikaan tulee Tulikoura katsomaan vointia ja päästämään kotiin. Ohjeet: ei äkkinäisiä liikkeitä, kompastuminen kielletty. Ei voimakkaita venytyksiä takareiteen (tällä hetkellä pienikin jalan eteen vieminen venyttää), ei nostamista eikä syvään tai pitkään istumista. Tikit 2 viikkoa, kontrollikäynti 4 viikon päästä jolloin lisäohjeita. Samuli tulee hakemaan kotiin. Autossa pitää istua lähes kyljellään, terveen jalan varassa.

23.10. Leikkauspäivä

Aamulla vähän puuroa ja sen jälkeen paastolle. Sairaalaan Diacoriin klo 13. Pääsin yksityishuoneseen, mikä on kivaa rauhallisuuden kannalta. Toisaalta vähän kurjaa: on yksin ja kun ei kehtaa soitella kelloa sairaanhoitajien vierailut ovat harvassa. Isommassa huoneessa yleensä myös kuulee mielenkiintoisia tarinoita muiden loukkaantumisista.

Sairaanhoitajat kärräävät sängyssä leikkausosatolle n. klo 14:20. Tippa käteen, antibioottia ja nestettä tippumaan. Odotusta: lukemiseksi Kotilääkäriä ja Seuraa. Nukutuslääkäri käy kyselemässä aiemmista nukutuksista. Ei ole ollut ongelmia, hyvin olen nukkunut. Merkitään vihreällä tussilla rasti vasempaan jalkaan - ettei vahingossa avata väärää.

Leikkaussaliin n. klo 14:50. Siirryn sängystäni leikkauspöydälle. Ortopedi Tulikoura tulee moikkaamaan. Mukava tunnelma, naureskellaan tilannehuumorille. Joku kerää leikkausinstrumenttejä valmiiksi. Sairaanhoitaja kiinnittää sydämen toimintaa, verenpainetta ja happisaturaatiota mittaavia laitteita. Nukutuslääkäri tulee, hyvää yötä. Nukahtaminen kestää n. 30 sekuntia.

Heräämössä aika uneliaana. Happimaski on naamalla ja lämmityshuovan alla mukavan lämmintä. En tiedä mitä kello on, joku kysyy jotain ja kertoo että vamma oli samanlainen kuin vuosi sitten korjatussa oikeassa jalassa. Jalkaa vähän särkee. Kerron sen kun kysytään ja saan kai jotakin kipulääkettä. En oikein muista. Hoitaja tarkkailee lähes koko ajan. Jossain vaiheessa happinaamari otetaan pois ja kun kerron kivunkin hellittäneen soitetaan osastolle että saavat tulla hakemaan.

Huoneessa klo 17. Soitto Samulille. Lupaa tulla katsomaan illalla. Tekstiviesti Sannalle: kerron että olen hengissä ja leikkaus meni kai ihan hyvin. En jaksa soittaa ja puhua. Illalla vähän oksettava olo, mutten kehtaa soittaa nappia ja häiritä hoitajia, ehkä se menee ohi kohta. Samuli tulee, mukavaa. Olen aika väsynyt mutta kai jotain johonkin vastaankin. Sairaanhoitaja kysyy haluaisinko mustikkasoppaa tai muuta pientä syötävää. Ei pysty, ei oikein tee mieli juodakaan vaikka kai pitäisi. Saan pahoinvointilääkettä, se auttaa nopeasti.

Samulin lähdön jälkeen sairaanhoitaja tulee sammuttamaan valot. Heräilen yöllä puolen tunnin välein. Selällään makaaminen puuduttaa muttei uskalla jalan takia kääntyä. Yöhoitaja käy useamman kerran, laittaa antibioottia tippumaan ja jossain vaiheessa kipupiikin reiteen. Sen jälkeen saan nukuttua paremmin.

Raatojuoksu

21.10. Leikkaukseen 2 päivää. Kun en taaskaan pääse osallistujaksi niin sitten edes koejuoksemaan SV:n Kadaverloppetia. Aurinkoisessa säässä, pikku pakkasessa 15 km suunnistusrata juomarepun ja kahden geelin voimalla reippaasti läpi. Aikaa kului 2:20, saa nähdä mitä naiset juoksevat itse kisassa.

Päivän anti: Takareisi alkoi kivistää n. 5 km:n kohdalla. Ainakin tuli varmistettua ettei leikkaukseen olla menossa turhaan. Pari vuotta sitten korjattu akillesjänne juoksun jälkeen niin kipeä että käveleminenkin on vähän vaikeaa. Ei tykännyt kylmästä vedestä soita ylittäessä. Molemmat pikkuvarpaat hiertyneet ja kipeät. Niille taas kylmä suovesi taisi olla hyväksi, kipu ei tuntunut varpaat jäässä juostessa ollenkaan... ;)

Tämän kauden suunnistukset on nyt suunnistettu.

Tarina alkaa

Ortopedi Tulikouran tekstiä 27.8.07: "Kyseessä juoksija/suunnistaja jonka oikean takareiden lihasten origo refiksoitiin syksyllä -06 ja se toimii hyvin. Nyt vasen puoli ollut ongelmana. Oireet ovat samankaltaiset kuin korjatussa oikeassa. Venlojen viestissä 16.6.07 kompastui ja sen jälkeen viestin jatkaminen lähes mahdotonta. Ei voinut juosta pariin viikkoon. Oireet istuinkyhmyn seudussa, on painoarkuutta. Fleksio provosoi oireen, venytys provosoi myös."

Tulikoura suosittelee takareiden korjaamista kirurgisesti. Sanoo luottavansa minun 'asiantuntemukseeni' eikä magneettikuvia tarvita. Tiedetään mikä ja missä on vialla. Maksusitoumuspyyntö lähtee vakuutusyhtiöön.

Eipä kai tässä muukaan auta, jalka on oireillut koko kesän ja oikean jalan kokemusten perusteella kuntoutumista ei kannata suurin toivein odotella. Oikeastaan vasen takareisi on oireillut jo helmikuusta -07, siitä saakka kun oikea puoli oli niin hyvässä kunnossa että kovempivauhtisia vetotreenejä pääsi tekemään. Kipu on istuinkyhmyn seudussa, tuntuu terävänä varsinkin äkillisessä liikkeessä - kompastuminen on pahinta mitä kuvitella saattaa. Venyttely ei onnistu: venyttävää hetkeä takareiden yläosassa ei ole, on joko kipu tai ei mitään. Pitkään istuminen ja varsinkin autolla ajaminen puuduttaa ja saa jalan kivistämään. Juostessa jalka tuntuu jäykältä ja mitä kovempi vauhti tai pitempi matka, sen varmemmin pistävä kipu ilmaantuu takareiden yläosaan. Loppukiriä ei tällä jalalla todellakaan oteta...

Venlojen viesti oli viimeinen niitti: kompastuin johonkin - oksaan kaiketi ja tuntui että nyt jotakin myös repesi. Olin varma että edessä tulee olemaan leikkaus, mutta jospa sen saisi lykättyä kesän ylitse. Kesälomasuunnitelmista, vaeltelusta ja juoksemisesta Lapin ja Norjan tuntureilla, ei niin vain haluaisi luopua.

Venlojen viestiä seurasi parin viikon toipuminen. Fillarilla sentään pystyi ajamaan. Sen jälkeen jalka oli välillä aika hyvä, useimmiten ei. Suunnistamassa katse varpaissa koska tiesin ettei kompastua saa. Seuran mukana vielä 25-mannassa 6.10. ja Halikkoviestissä 13.10. Sen jälkeen korjaukseen.