Tylsää, ei ole niin kipeä että viitsisi nukkua, mutta tarpeeksi kipeä ettei jaksa ryhtyä mihinkään. Ja hidas. Vähän lattiajumppaa - vatsaa, selkää ja jalannostoja sivulle. Muutamia n. 1-2 km "kävelylenkkejä". Leikatun jalan takareisi menee hapoille aika pienestä. Sama vaivaa terveen jalan etureittä. Ajantappamista. Näinä päivinä olisi tyytyväinen jos romaanien luku, TV:n katselu tai nettisurffailu kiinnostaisi, vaan kun ei kiinnosta.
Samuli keksii että saisin ajanvietettä kirjoittamalla blogia. Se voisi joskus hyödyttääkin jotakuta vastaavassa tilassa olevaa. Tiedän sen itsekin. Akillesjänteeni katkesi 2.9.2005 ja silloin seurasin tiiviisti Olli Toivolan nettipäiväkirjaa jossa hän kertoi omasta toipumisestaan akillesjännevammasta. Oli kiva katsoa missä vaiheessa mikäkin onnistuu. Niinpä päiväkirjaa kirjoittamaan, ensimmäistä kertaa elämässä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti